lepattaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
lepattaa (53-C) (taivutus[luo])
- liehua tuulen tai ilmavirran vaikutuksesta
- Kynttilän liekki lepattaa ja sitten sammuu.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlepɑt̪ːɑːˣ/
- tavutus: le‧pat‧taa
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: lepatus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lepattaa Kielitoimiston sanakirjassa