huohotus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
huohotus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈhuohotus]
Tavutus[muokkaa]
- tavutus: huo‧ho‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huohotus | huohotukset |
genetiivi | huohotuksen | huohotusten huohotuksien |
partitiivi | huohotusta | huohotuksia |
akkusatiivi | huohotus; huohotuksen |
huohotukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huohotuksessa | huohotuksissa |
elatiivi | huohotuksesta | huohotuksista |
illatiivi | huohotukseen | huohotuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huohotuksella | huohotuksilla |
ablatiivi | huohotukselta | huohotuksilta |
allatiivi | huohotukselle | huohotuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huohotuksena | huohotuksina |
translatiivi | huohotukseksi | huohotuksiksi |
abessiivi | huohotuksetta | huohotuksitta |
instruktiivi | – | huohotuksin |
komitatiivi | – | huohotuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | huohotukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
huohotus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä huohottaa (huohot- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. huohottaminen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- huohotus Kielitoimiston sanakirjassa