Mustameri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee merta. Hattulassa sijaitsevasta järvestä katso Mustameri (Hattula).
Mustameri
Valtiot Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Venäjä ja Georgia
Paikkakunta Euroopan ja Aasian rajalla
Koordinaatit 43°25′N, 34°16′E
Laskujoki BosporinsalmiView and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pituus 1 175 km
Leveys 600 kmView and modify data on Wikidata
Rantaviiva 3 400 kmView and modify data on Wikidata
Pinta-ala 422 000 km²
Tilavuus 547 000 km3View and modify data on Wikidata
Keskisyvyys 1 253 m
Suurin syvyys 2 210 m
Kartta
Mustameri

Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri. Sen rantavaltiot ovat Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Venäjä ja Georgia. Suurimmat siihen laskevat joet ovat Tonava, Dnepr ja Don. Pohjoisesta Mustaanmereen työntyy Krimin niemimaa, jonka itäpuolelle jää Asovanmeri-niminen lahti. Bosporinsalmi ja Marmaranmeri yhdistävät Mustanmeren Välimereen. Bosporinsalmi kulkee Istanbulin kaupungin läpi.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustanmeren laaja valuma-alue.

Mustanmeren pinta-ala on 422 000 km² ja leveimmillään se on 1 175 kilometriä. Syvin kohta on 2 210 metrin syvyydessä.[1] Mustastamerestä virtaa Välimereen vuodessa Bosporinsalmen kautta 200 km³ vettä ja siihen virtaa sen valuma-alueilta 320 km³ vettä vuodessa. Mustanmeren valuma-alue käsittää lähes kolmanneksen Euroopan pinta-alasta.

Mustanmeren valuma-alueen pinta-ala on 2,5 miljoonaa neliökilometriä. Mustanmeren länsi- ja pohjoisrannikoilla erityispiirteenä on mereen laskevien jokien muodostamat kapeat merenlahdet eli limaanit.[2]

Mustassameressä on vain muutama pieni saari, joista suurimmat ovat Käärmesaari ja Berezan.[1]

Meritiede ja ekologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustanmeren vesi on voimakkaasti kerrostunutta: pintavesi on suhteellisen vähäsuolaista mereen laskevien jokien ansiosta, 17–21 ‰, keskimäärin 18,3 ‰, mikä on runsaat puolet valtameren suolapitoisuudesta. Pintavesi lämpenee kesällä ja jäähtyy talvella. Harppauskerroksesta (50–150 m) meren pohjaan ulottuu alusveden alue, jossa on raskaampaa ja suolaisempaa Välimerestä peräisin olevaa vettä, jonka lämpötila on ympäri vuoden noin 9 celsiusastetta. Alusvesi ei juuri sekoitu pintaveden kanssa, ja sen happitilanne on huono. Suurin osa yli 200 metrin syvyydessä olevasta vedestä on lähes täysin hapetonta.[3]

Mustanmeren rantaa Krimillä

Mustanmeren eliöstö muuttuu nopeasti. Viime vuosina monet alkuperäiset nilviäiset ovat joutuneet väistymään Tyyneltämereltä kotoisin olevan, voimakkaasti leviävän Rapana venosa -petokotilon tieltä. Se lienee päässyt Mustallemerelle painolastitankeissa.[4] Bulgarialaiset keräävät tätä jopa puolen kilon painoista kotiloa Mustastamerestä, pakastavat ja myyvät Japaniin.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kapea Bosporinsalmi yhdistää Mustanmeren Välimereen.

Mustameri oli viimeisen jääkauden jälkeen makeavetinen järvi. Nykyinen yhteys suolaiseen Välimereen syntyi arvioiden mukaan 6 500–7 000 vuotta sitten.[1] Antiikin kreikkalaiset käyttivät Mustastamerestä nimeä Eukseinos, joka tarkoittaa vieraanvaraista.[6]

Suurimmat kaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunki Valtio Väkiluku
Odesa  Ukraina 1 003 705
Samsun  Turkki 639 930[7]
Varna  Bulgaria 500 076
Constanța  Romania 491 498[8]
Sevastopol kiistanlainen
 Venäjä (de facto)
 Ukraina (de jure)		 379 200
Sotši  Venäjä 343 334
Trabzon  Turkki 293 661[7]
Novorossijsk  Venäjä 241 952
Burgas  Bulgaria 223 902
Batumi  Georgia 204 156[9]
Ordu  Turkki 190 425[7]

Rantaviivat ja talousvyöhykkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtio Rantaviivan pituus (km)[10] Yksinomainen talousvyöhyke (km2)[11]
 Turkki 1 329 172 484
 Ukraina 2 782 132 414
 Venäjä 800 67 351
 Bulgaria 354 35 132
 Georgia 310 (ilman Abhasiaa 100[12]) 22 947
 Romania 225 29 756
 Abhasia 210[13] -
Yhteensä 5 800 460 084

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Luch Mikhaylovich Fomin, Vladimir Petrovich Goncharov, Aleksey Nilovich Kosarev: Black Sea Encyclopaedia Britannica. Viitattu 7.3.2015.
  2. ↑ The rivers of the Black Sea (pdf) European Environment Agency. Viitattu 28.2.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Living Black Sea Marine Environmental Education Program (Arkistoitu – Internet Archive) Russian Federal Children Center Orlyonok
  4. ↑ Rapana venosa (mollusc) (Arkistoitu – Internet Archive) Global Invasive Species Database
  5. ↑ Kalastus ja vesiviljely Euroopassa (s.9) Euroopan komissio 2007 [vanhentunut linkki]
  6. ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 3. Kreikka, s. 24. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09731-4.
  7. ↑ a b c Turkey: Provinces and Major Cities citypopulation.de. 13.2.2023.
  8. ↑ Cât a crescut populația în principalele zone metropolitane ale țării în ultimele două decenii analizeeconomice.ro.
  9. ↑ Batumi City Hall website batumi.ge.
  10. ↑ Black Sea NGO Network | Our Black Sea www.bsnn.org. Viitattu 12.7.2024.
  11. ↑ Sea Around Us | Fisheries Ecosystems and Biodiversity University of British Columbia.
  12. ↑ Aleksey Danko: The Class Roots and Sources of the Aggressive Actions of Georgia Against South Ossetia and Abkhazia and the Aggravation of the Situation in the Caucasus November 2008. Proletarskaya Gazeta #30.
  13. ↑ Aleksey Danko: The Class Roots and Sources of the Aggressive Actions of Georgia Against South Ossetia and Abkhazia and the Aggravation of the Situation in the Caucasus November 2008. Proletarskaya Gazeta #30.


Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Black Sea (Arkistoitu – Internet Archive) Tietoa Mustastamerestä. blacksea-education.ru (englanniksi) (venäjäksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mustameri&oldid=22506973”